Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tapahtumablogissa uusi päivitys 17.4

 

Klaanikissojen tarinat

Tänne kirjoittelette teidän klaanikissoillanne.

Puhuessa käytetään "-merkkejä näin: "Kaunis päivä", kolli maukui kiusaantuneesti.

Ajatellessa käytetään *-merkkejä näin: *Mikä hänellä on?* ajattelin.

Kirjoitamme joko yksikön 1. tai 3. persoonassa eli minä tai hän muodossa. Käytämme myös imperfektiä.

Klaanikisut  1  2  3  4  5  6  7  > >> 

Nimi

Kotisivut

Sähköposti

Kommentit
Roskapostisuojaus: Paljonko on kolme plus viisi?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)
                        Yksityinen  

Nimi: Tuuttifluutti

24.04.2017 21:01
Kiiltotassu, Vuoriklaani

"Noh... siitä on todella pitkään kun se sota oli, Tikkutähti oli kerännyt joukkoja eri klaaneista niin... Orvokkikyhky oli ollut niissä mukana." maukaisin. "Kultasilmä on ehkä kai joutunut taistelemaan kissoja vastaan, ehkä rajalla... sen takia hän on nyt Tähtiklaanissa." maukaisin laitoin tassulle hämähäkin seittiä. "nyt se on hyvä." maukaisin ja sipaisin siskoani hännälläni.

Nimi: Lumi

24.04.2017 20:32
Hunajapentu, Vuoriklaani

"Eli en voi mennä, kun olen pentu", naukaisin tyytyväisenä ja kallistin sitten päätäni, "mutta Orvokkikyyhky ja Kultasilmä kuuluvat samaan klaaniin. Tai no, Kultasilmähän on Tähtiklaanissa, vai kunka? Miten niin he ovat taistelleet toisiaan vastaan taistelussa?"
Kun Kiiltotassu ehdotti hämähäkin seittiä, nyökkäsin ja ojensin tassuni, josta olin nuolaissut veret pois.

//Tuutti?

Nimi: Tuuttifluutti

24.04.2017 20:15
Kiiltotassu, Vuoriklaani

Räpäytin sokeita silmiäni kun kuuntelin pennun kysymyksiä, "Noh... jollei halua rikkoa soturilakia helppo tapa tavata sukulaisia on jos näkee heidät rajalla kun on soturi tai oppilas." maukaisin alkajaisiksi. "Klaanin pitäisi olla etusialla. Ja jos kohtaat heidät taistelussa...." emmin hetken,"En ole varma, mutta Orvokkikyhky tietää... hän on taistellut Kultasilmää vastaan kerran." maukaisin. "Ja tassuussi voi laittaa hämähäkin seittiä jos haluat."

//Lumi?

Nimi: Lumi

24.04.2017 20:06
Hunajapentu, Vuoriklaani

Vingahdin, kun piikki lähti polkuanturastani. Näin, kuinka se kaartui hieman. Tietääkseni ne olivat vielä kivullisempia irtiottaessa.
"Öh, kiitos", mutisin ja katselin sitten, kuinka kirkkaanpunainen veripisara ilmestyi pistohaavasta, "saanko tähän jotain, vai meneekö se näin?"
Parantajaoppilas ei ehtinyt vastata, ennen kuin kysyin: "Ja pitääkö minun rikkoa soturilakia tavatakseni sukulaisia? Eikö klaani pidä asettaa aina etusijalle? Mitä jos kohtaan heidät taistelussa?" Kysymystulvani oli hirvittävän pitkä. En edes tiennyt, ymmärsivätkö parantajat soturilakia, koska olin kuullut, että he jakoivat huoliaan toisten klaanien parantajien kanssa.

//Tuutti?

Nimi: Tuuttifluutti

24.04.2017 19:39
Kiiltotassu, Vuoriklaani

"Miksi olet sokea?" pentu kysyi kiinostuneena "tulitko sairaaksi?" "En ole ollut sairas, enkä ole varma miksi olen sokea, se saattaa olla ragnaistus Tähtiklaanilta." maukaisin.
"Mistä se olisi rangaistus?" siskoni kysyi, sanat meinasivat juuttua kurskuun, oli niin paljon syitä, "E- en ole ihan varma, ehkä se oli rangaistus Orvokkikyhkylle eräästä asiasta..." maukaisin. Nappasin hampaillani kiinni piikistä.

//Lumi?

Nimi: Lumi

24.04.2017 13:51
Hunajapentu, Vuoriklaani

Nilkutin parantajaoppilaan luo, joka sattui olemaan sisareni.
"Meni piikki tassuun", sanoin hellyttävällä äänellä ja ojensin kipeän käpäläni, "enkä saa sitä pois. Ajattelin, että sinä voisit auttaa."
Puhuessani katsoin suoraan Kiiltotassun sokeisiin silmiin. Minusta ne näyttivät kammottavilta sumeina. Silti minua kiinnosti, miten sokea kissa pystyi elämään kuten tavalliset näkevät kissat.
"Miksi olet sokea?" kysyin yhä samanlaisella suloisella äänellä, aidosti kiinnostuneena, "tulitko sairaaksi?"

//Tuutti?

Nimi: Tuuttifluutti

23.04.2017 21:44
Pilvipentu, Vuoriklaani

Huokaisin ja katsoin miten Hunajapentu nilkutti pois kohti parantajan pesää. *Kaikki olisi paremppin jos olisit täällä Kultasilmä...* ajattelin vain emoani päivät pitkät, tulisin sellaisesta vielä mielisairaaksi.


Kiiltotassu, Vuoriklaani

Makasin parantajan pesällä, kyvyttömänä ja toimettomana tekemään mitään. Ei vain huvittanut tehdä mitään, eikä ollut mitään mitä voisin tehdä, ja kaikki elämältäni oli viety, Kultasilmä oli kuollut, isä oli jättänyt, olin hylännyt kumppanini.... *Miksi?!* vaikeroin yksin mielessäni. Kuulin pian askelia, "Kuka siellä?" kysyin, ääni taisi kysyä Kylmaturkkia, "Hän ei ole täällä nyt." vastasin,

//Lumi?

Nimi: Lumi

23.04.2017 21:33
Hunajapentu, Vuoriklaani

"No ehkä minä sitten nilkutan Kylmäturkin tai Kiiltotassun luo", vastasin pisteliäästi, "koska sinä et näköjään osaa."
Nousin ylös ja taiteilin kolmella jalalla ylos pensaikosta. Käännyin katsomaan taakseni.
"Kyseppä ei ole siitä, nähtäisiinkö meidät", sanoin terävästi, "vaan kunniasta. Aion poistua leiristä vasta oppilaana, kun minulla on siihen lupa. Tehkää mitä lystäätte, mutta minä en riko lakia. Ja aion saada myös Ohdakepennun ja Haituvapennun tajuamaan asian oikean laidan."
Vetäisin henkeä.
"Kun olen OPPILAS, niin ehkä SITTEN voisin TERVEHTIÄ klaanin ulkopuolisia sukulaisiani", sanoin korostaen muutamaa sanaa.

//Tuutti?

Nimi: Tuuttifluutti

23.04.2017 21:26
Pilvipentu, Vuoriklaani

"Aiotko auttaa?" Hunajapentu kivahti "vai haluatko, että linkkaan koko pitkän, valheiden ympäröimän elämäni piikki tassussa, joka lopulta luultavasti tulehtuu?" Hunajapentu maukui. "Ehkä voisin, mutta-" "Mutta mitä?" Hunajapentu kivahti, "en tiedä. Voinhahn minä auttaa jos tekisit vasta palveluksen ja tulisit rajalle." maukaisin. "Mutta siis kiltti voitko tulla? Ei kukaan huomaa jos menisimme, ja oletko yhtään ajatellut siskoasi miltä se hänestä tuntuu?" kysyin. Pystyin kuvittelemaan jos minulla olisi siskso toisessa klaanissa ja hän vain jättäisi tulemasta.

//Lumi?

Nimi: Lumi

23.04.2017 21:10
Hunajapentu, Vuoriklaani

"Ei minua pelota!" sähähdin ja paljastin kynteni, "noudatan vain soturilakia, toisin kuin te! Jos te luulette, että haluan rikkoa sitä, siinäs luulette! Niin ei tule tapahtumaan!"
Kun Pilvipentu rupesi höpöttämään, että sisareni ja Leijonatähti saattaisivat tulla turhaan rajalle, pyllähdin istumaan ja aloin nuolla polkuanturaani, jossa oli se piikki. Hetken sitä nuoltuani sain siitä kiinni hampaillani. En kuitenkaan voinut tehdä enempää. Se sattui liikaa, jotta olisin voinut vetää sen pois.
"Aiotko auttaa?" kivahdin vanhemmalle pennulle, "vai haluatko, että linkkaan koko pitkän, valheiden ympäröimän elämäni piikki tassussa, joka lopulta luultavasti tulehtuu?"

//Tuutti?

Nimi: Tuuttifluutti

23.04.2017 19:49
Pilvipentu, Vuoriklaani

"Olen minäkin ollut rahalla vaikka pentu. Emoasi on raahattu rajalle, se on sukuvika." Maukaisin pennulle, " Ja joo... ymmärrän jos sinua pelottaa tavata isäni Leijonatähti." Maukaisin. " Harmi jos siskosi ja Leijonatähti tulevat rajalle turhaan. Jo olen käynyt siellä monesti enkä ole kiinni." maulaisin minua nuoremmalle pennulla.

//Lumi?

Nimi: Lumi

23.04.2017 19:01
Hunajapentu, Vuoriklaani

Mulkaisin Pilvipentua ja sadattelin mielessäni Haituvapentua. Miksi kaikki muut pitivät valehtelemista suotavana?
"Olen pentu", vastasin hellyttävimmällä äänellä, kuin mitä osasin, "en saa lähteä leiristä. Jyrkännetähti suuttuisi aivan kamalasti. Ettekä tekään voi lähteä. tekin olette pentuja. Ja mistä tietää, tulevatko he edes? Oletteko sopineet asiasta? Mistä he tietävät tulla? Ja eikös sisarenikin ole pentu? Eivät hekään saa varmastikaan poistua leiristä, vai kuinka?"
Nostin kipeän jalkani ylös. "Sitäpaitsi minulla on piikki polkuanturassa", lisäsin, "en voi lähteä." Yritin aikin keinoin estää lähtöä.

//Tuutti?

Nimi: Lumi

23.04.2017 18:56
Paatsamalehti, Niittyklaani

*Ai anteeksi*, ajattelin piikikkäästi, *ensi kerralla kun saan ennustuksen, annan sinun nukkua rauhassa, ennen kuin kerron sinulle siitä.*
"Tähtiklaani lähetti minulle enteen", sanoin piilottaen kaikki tunteeni rauhallisen ääneni alle. Toistin ennustuksen sanat samalla pahanteisellä äänellä, kuin ne minule oli lausuttu ja kallistin sitten päätäni. Uskoin silmistäni paistavan säälin, kun mainitsin huoleni: "Uskon, että enteen 'veri' tarkoittaa Veritassua."
Pystyin kuvittelemaan epäuskon, mikä saattaisi päällikön kasvoille nousta.

//Vattu?

Nimi: Vadelma

22.04.2017 21:46
Vadelmatassu, Metsäklaani

"Vadelmatassu? Minusta sinun pitäisi oppia hiukan klaanien historiasta. Mene klaaninvanhinten pesälle. He varmasti opettavat sinua", mestarini sanoi. *Älä unta näe!* ajattelin kiukkuisena. Minähän en kuuntelisi jälleen tarinaa siitä kuinka emoni emo Aurinkosielu ja emoni isä Tomutuuli sekä Valkosydän pelastivat metsän. Pyöräytin silmiäni.
"Vadelmatassu? Kuulitko sinä minua? Älä pyörittele silmiäsi minulle, vaan kipitä klaaninvanhimpien pesälle kuin olisit jo!" mestarini tiuskaisi.
"No en kyllä mene", murahdin takaisin.
"Sinulla ei ole vaihtoehtoja. Sinä menet tai itket ja menet", mestarini sanoi. Mulkaisin mestariani ja tömistelin kohti klaaninvanhimpien pesää kuono pystyssä ja häntä heiluen puolelta toiselle.
"Miksi et voi olla kuten vejesi?" kuulin mestarini mutisevan.

Kun mestarini ei enää katsonut, muutuin näkymättömäksi. Kun pystyy katoamaan milloin haluaa, voi päästä ihan minne vain kenenkään huomaamatta. Livahdin Metsäklaanin leiristä hyvin kiukkuisena.

Heittelin hiiren raatoa.
"Miksi et ole kuten veljesi, Vadelmatassu? Miksi et voi totella kiltisti kuin aivoton ketunläjä, Vadelmatassu?" sanoin jäljitellen mestarini ääntä.
"Odotappa vain... Sitten kun hallitsen koko metsää yksin, näytän sinulle miksen voi olla kuin Haukkatassu ja Rauhatassu", murisin. Hotkin runnellun hiiren suuhuni.

Nimi: Tuuttifluutti

22.04.2017 21:30
Pilvipentu, Vuoriklaani

Irvistin. Hunajapentu oli vähän vaikea saada lepytettyä, "Olet niin pieni että ainulle on ollut vaikea kertoa mitään, ja veljesi tulevta tietämään siskostasi tänään jos vain tulet rajalle." Kuulin Haituvapennun takanamme, "Hunajapentu! Mikä sinuun nyt iski? Etkö halua tavata siskoamme?" tämä kysyi iloisen kuuloisena, *Orvokkikyhky kertoi!* ajattelin huojentuneena. "Voin kertoa joskus toise Kultasilmästä mutta tule ole kilti!" vaikeroin.

//Lumi?

Nimi: Vadelma

22.04.2017 20:17
Päästäistähti, Niittyklaani

Nuolaisin hermostuneena rintaani. Olin nukkunut yöllä levottomasti ja näin painajaisia. Yhdessä niistä oli Veritassu Kylmätähden ja Tikkutähden rinnalla. Olin pentuna kuullut tarinoita Kylmätähdestä. Niiden ajattelukin sai karvani pystyyn. Kamalinta kuitenkin unissani ei ollut Kylmätähti vaan Veritassu ja se mitä Veritassu kantoi suussaan; minun velttoa ruumistani.

"Päästäistähti!" Paatsamalehti huusi. Pomppasin pystyyn pelästyneenä. Sydämeni jyskytti hurjaa vauhtia; aivan kuin olisi aikeissa kasvattaa jalat ja lähteä pakoon. Haukoin henkeäni kiihtyneenä. Sitten rauhoituin hiukan ja mulkaisin parantajaa.
"Paatsamalehti", murahdin, "Ensi kerralla voisit hiukan varoittaa ennen kuin ryntäät tuolla tavalla pesääni..." Huokaisin oikein syvään.
"Mikä sinut noin tolaltasi on saanut?" kysyin nyt rauhallisemmin.

//Lumi?

Nimi: Lumi

22.04.2017 17:52
Hunajapentu, Vuoriklaani

"En minä juutukkaab siihen!" sähähdin, "vaan siihen, ettei minulle kerrota mitään! Kaikki valehtelevat! Ja miten niin muka samoin kuin Kultasilmälle?!"
Kun Pilvipentu pyysi minua tulemaan mukaan rajalle, paljastin kynteni ja hampaani, polkuanturassa olevasta piikikistä ja sen tuomasta kivusta huolimatta.
"Minä en tule minnekään!" sihahdin, "jään tänne leiriin Haituvapennun ja Ohdakepennun kanssa! He eivät tiedä mitään, joten miksi minunkaan pitäisi?"

//Tuutti?

Nimi: Tuuttifluuttai

22.04.2017 17:36
Pilvipentu, Vuoriklaani

"Hunajapentu!" Ulvahdin kun pentu sukelsi piikkipensakkoon. Lähdin juoksemaan tämän perään Orvokkikyhky kannoillank. Loikkasin nopeasti vatukkapensaaseen Hunajapennun perässä. Orvokkikyhky jäi odottamaan pensan ulkopuolelle, "Hunajapentu! Odota!" sanoin Hunajapennulle. "Miski muka pitäisi??" pentu vastasi. "Kiltti! Haluan että tulet takaisin! Älä juutu siihen sisko juttuun! Orvokkikyhky pelkäsi puhua siskostasi koska hän pelkäsi että hänelle köy samoin kuin Kultasilmälle! Ole kiltti ja tule köymään rajalla."

//Lumi?

Nimi: Lumi

22.04.2017 10:17
Hunajapentu, Vuoriklaani

Vetäydyin pois. "Vai ei minulla ole isää", sähähdin, "tuota eivät usko edes lentävät siilit!" Paljastin hampaani. "Sinä olet pelkkä valehtelija!" huusin ja ryntäsin pois. Näin Ohdakepennun ja Haituvapennun hölmistyneet ilmeet, kun juoksin heidän ohitseen. Ohitin muitakin ihmetteleviä katseita, kun juoksin pienillä töppöjaloillani aukion halki. En katsonut taakseni. Tiesin, että kuka tahansa voisi saada minut kiinni.
Pujahdin pentutarhan vieressä olevaan vatukkapensaikkoon. Piikit repivät hapsoista turkkiani ja niihin jäi vaaleankellanpunaista karvaani. Pieni piikki pisti minua nenään ja toinen työntyi polkuanturaani. En edes vavahtanut. Juuri nyt se oli pientä sydämeni saamiin haavoihin.

//Jos joku haluu lähtee tän perään...?

Nimi: Tuuttifluutti

22.04.2017 07:15
Orvokkikyhky, Vuoriklaani

Avasin suuni mutta olin silti hetken hiljaa ja katsoin Hunajapentua. "En saisi puhua siskostasi tässä, ja.... kerron lisää pentutarhassa." Maukaisin. Nostin katseeni heti leirissä oleviin kissoihin, olikohan joku kuullut? Laskin katseeni takaisin Hunajapentuun, hän muistutti ikävästi isäänsä. "Ja, sinulla ei ole isää." maukaisin Hunajapennulle. En halunnut kertoa Tulisielusta, ainakaan nyt. "Mutta voin kertoa sen että, siskosi on tällä hetkellä Suoklaanissa." maukaisin ja nuolaisin Hunjapennun turkkia.

//Lumi?

Nimi: Lumi

21.04.2017 21:34
Hunajapentu, Vuoriklaani

"Onko minulla sisar!" kysyin vihaisena, ettei minulle oltu kerrottu aiemmin, "miksi kukaan ei kerro noin tärkeitä asioita?! Tietävätkö Haituvapentu ja Ohdakepentu?"
"No tuota...", Orvokkikyyhky aloitti, "eivät." Tuhahdin.
"Minustapa tuntuu, etten tiedä yhtään mitään!" sähähdin, "en edes tiedä isääni! Vai onko sekin joku huippusalainen juttu?!"
Olin todella vihainen. Koko elämäni olin elänyt epätietoisuudessa. Ja sitten kun se kerrotaan, tunsin pudonneeni valheiden ympäröimään kuiluun.
"Tiedättekö mitä, ehkä minä en aiokkaan tulla. Aion elää tässä epätietoisuudessa loppuelämäni! En edes halua tietää isääni!"
Hetkinen kiukunpuuskani tuntui pyyhkäisevön minulta jalat alta. Pystyin kuvittelemaan Orvokkikyyhkyn ja Pilvipennun järkyttyneet ilmeet.

//Tuutti?

Nimi: Tuuttifluutti

21.04.2017 18:33
Pilvipentu, Vuoriklaani

"Hei." vastasin vähän alakuloisesti. "Voitko opettaa vaanimis asennon?" Hinajapentu kysyi. Kohautin lapojani, "En tiedä...." Maukaisin vähän hiljaa., "Anteeksi mutta nyt minua ei oikein huvittaisi." naukaisin puoli ääneen. Emoni menetys oli iso asia päästä yli. Siskoni Orvokkikyhky tuli luokseni, "Voi sinua," tämä yritti kehrätä lohduttavasti, "hei kuulkaa..... Mennään tänään illalla ulos leiristä katsomaan Leijonatähteä ja Kultapentu?" siskoni kysyi. Korvani nousivat pystyyn, "Mennäänkö katsomaan!? Joo! Mutta... onko Hunajapentu kuullut jo siskostaan?" kysyin. Orvokkikyhky käänsi katseensa Hunajapentuun.

//Lumi? Voit päättää onko Hunajapentu kuullu sen siskost

Nimi: Lumi

21.04.2017 18:08
Hunajapentu, Vuoriklaani

Läpsäytin sammalpallon ilmaan ja katselin, kuinka se lensi Ohdakepennun odottaviin käpäliin. Haituvapentu istui sivummalla vihreät silmät sammalpallossa kiinni. Odottamatta pentuetoverini syöksähti Ohdakepentua päin ja päästi kimakan ulvahduksen. Molemmat veljistäni alkoivat painia, oleellisesti toistensa kimpussa.
"Hahaa, sainpas!" Haituvapentu kiljaisi riemukkaasti ja nappasi veljeltään sammalpallon.
"Luuletko, että annan periksi?" Ohdakepentu murisi leikkisästi ja läpsäytti veljeään pehmeällä käpälällään. Kun veljeni alkoivat taas painia riemukkaasti kiljahdellen, hiivin vaivihkaa heidän luokseen ja nappasin sammalpallon hampaisiini. Kiiruhdin nopeasti kauemmas ja päästin kiusoittelevan hihkaisun. Pentuetoverini irtaantuivat toisistaan ja vilkuilivat hetken ympärilleen sammalpalloa etsien. Virnistin ja pinkaisin kohti pentutarhaa. Tällävälin veljeni olivat tajunneet asian ja lähteneet takaa-ajoon.
Pujahdin sisään pentutarhaan ja jarrutin makuusijojen luona. Pudotin sammalpallon ja käännyin katsomaan, kuinka veljeni rymysivät sisään pesään.
"Minne laitoit sen?" Haituvapentu kysyi. Virnistin.
"Aivan sama, Hunajapentu paljastaa sen kuitenkin", Ohdakepentu murisi. Ääntä voisi luulla uhkaavaksi, mutta silmät tuikkivat leikkisästi.
Samassa Orvokkikyyhky tuli pesään ja katsoi meitä ankarasti.
"Aukio on peuhaamista varten", emo muistutti ja hymyili sitten hieman, "menkää vaikka kysymään joltakulta oppilaalta, josko joku voisi opettaa teille vaanimisasennon."
Häntäni nousi pystyyn. Vilistin veljieni perässä ulos ja etsin katseellani oppilaiden pesää.
Pesän edustalla makoili juuri sopivasti ruskeaturkkinen oppilas, joka söi ahnailla puraisuilla tuoresaalista. Yhteistuumin vipelsimme tuon luo.
Jousuin katsomaan pystyyn noussutta oppilasta niska kenossa, sillä tämä oli niin iso. Kiinnitin huomiota myös kollin sileään turkkiin. Minulla ei ollut samanlainen. Minun turkkini hapsotti joka suuntaan. Samoin veljieni. Emolla oli samanlainen turkki, kuin oppilaalla, sileä. Myös vanhemmilla pennuilla oli sileä turkki. Ehkä minullekin tulisi sellainen myöhemmin.
"Hei Karhutassu!" Ohdakepentu tervehti. Vaikka olimme vasta noin kuun ikäisiä, olimme saaneet tietoomme suurimman osan klaanin kissojen nimistä. "Voisitko opettaa meille vaanimisliikkeen?"
Karhutassu nyökkäsi ja näytti mallia. Oppilaan vatsa oli lähellä maan pintaa, samoin häntä. Se tökötti oksan lailla. Kun kolli otti muutaman askeleen, huomasin, kuinka varovasti hän sen teki. En kuullut tavanomaista askelten töminää. Sitten tämä nousi istumaan.
"Teidän vuoronne", Karhutassu sanoi. Katsoin, kuinka Ohdakepentu painautui maata vasten ja lähti ottamaan varovaisia askelia eteenpäin. Karhutassu nappasi oitis hänen hännästään kiinni ja asetteli sen hieman maan yläpuolelle.
"Ihan hyvä", oppilas sanoi, "entäs te muut?"
Haituvapentu ja minä painauduimme yhtäaikaa maahan. Tunsin itseni kömpelöksi, kun asettelin tassujani toisen eteen.
"Laske häntääsi alemmas", Karhutassu sanoi ja vangitsi häntäni maata vasten, päästäen sitten irti, "nosta vatsaasi, tai muuten se viiltää lehtiä ja hiiri kuulee tulosi ja on poissa, ennen kuin ehdit edes hiirtä sanoa!"
Nousin nolostineena istumaan ja katsoin hermostuneena Ohdakepentua. Siirsin sitten katseeni Haituvapentuun. Veljeni vaanimisasento näytti melkeinpä täsmälleen samalta, kuin Karhutassun. Minuun iski kateus. Miten Haituvapentu osasi paremkin kuin minä?! Ja Ohdakepentukin oli minua parempi!
"Olet luonnonlahjakkuus Haituvapentu. Ensimmäinen kertasi ja asentosi on liki täydellinen! Minulta kesti ikuisuuden oppia se noin hyvin!"
Veljeni nousi pystyyn silmät säteillen, mutta kumartui kohteliäisuuksista häkeltyneenä siistimään rintakarvojaan.
"Hei! Tuolla on Pilvipentu!" huudahdin, sillä halusin pois kuuntelemasta kehuja veljestäni. Kipaisin vanhemman pennun luo ja jarrutin hänen eteensä. "Hei!"
Jouduin katsomaan pesätoverianikin yläviistoon. Hän oli melkein yhtä iso, kuin Karhutassu. Ja lisäksi hänellä oli myös sileä turkki. Hän varmastikin osasi myös vaanimisasennon. Minäkin halusin olla samanlainen!

//Tuutti?

Nimi: Vallu

20.04.2017 20:13
Hunajatähti-Tähtiklaani


Kiersin turhautuneena ympyrää."Eikö Päästäistähteä saisi millään uskomaan?" pohdin ääneen. Katsoin Aurinkosielua. "Emmekö me voisi vain tehdä jotain niille kolmelle ja metsä olisi turvassa?" Kippurapentu kimitti suloisella penun äänellään. Pysähdyin ja katsoin häntä. "Emme voi mitään", mutisin. "Mutta voisimme silti yrittää kääntää heidän päätään?" Varpushäntä ehdotti. "Joo ihan takuulla. Menemme heidän uniinsa ja sanomme ´pahuus ei kannata. Olkaa hyviä ja kunniallisia sotureita mieluummin" Hiiripentu murahti. Varpushäntä mulkaisi häntä. Seisoimme lammen rannalla Tähtiklaanissa. "Kaikkia klaaneja on varoitettu. Pelkäämpä ettemme voi tehdä enempää" Harvatähti huokaisi. Katsoin Aurinkosieluun. Päässäni pyöri ajatuksia kuten heidän vanhempiensa uniin ilmestyminen, ja tiettyjen kissojen varoittaminen vielä. Mutta estäisikö sekään metsää tuholta? Mitä tapahtuisi? Sitä ei edes tähtiklaani osannut sanoa. Katsoin vuoron perään jokaista paikallaolijaa. "Tähtiklaani saa lähiaikoina lisää jäseniä"


//Joku jolla Tähtiklaani kattejaXD

Nimi: Lumi

20.04.2017 15:37
Lummetassu, Vuoriklaani

"Mitä me teemme tänään?" kysyin Pikkuhännältä, kun kävelimme ulos leiristä. Parina viimeisenä päivänä olimme harjoitelleet saalistusta, mikä tuntui tylsältä. Halusin päästä taistelemaan!
"Intosi on ollut ilahduttavaa viime päivinä, joten menemme harjoittelemaan muutaman perusliikkeen", mestarini vastasi.
*Intoko muka klaaninvanhimpien punkkien poistoon ja hiiren tappamiseen?!* ajattelin katkerasti, *Kuutassu pääsee soturiksi ennen minua, koska hänen ei varmastikkaan tarvitse huolehtia klaaninvanhimmista!*
Väläytin pienen hymyn, jonka voisi tulkita innostukseksi.
"Jos opit nopeasti, voimme harjoitella myös liikkeitä, joilla opit puolustautumaan", Pikkuhäntä jatkoi.

"Aloitamme yksinkertaisista liikkeistä", Pikkuhäntä selitti harjoistuspaikalla, "pienenä kissana sinulta onnistuu hyvin toisen selkään hyppääminen." Ilmeeni nähdessään kolli jatkoi: "Sillä liikkeellä voi tehdä paljon tuhoa ja mahdollisesti myös päättämään taistelun toisen kuolemaan." Ilmeeni kirkastui heti.
"Vastustajasi voi kuitenkin pystyä nitistämään sinut", kolli jatkoi, "hän voi kumartua ja kierähtää, jolloin jäät alle ja otteesi kirpoaa. Ennen sitä on tärkeää poistua selästä."
Kuuntelin joka sanan tarkkaavaisesti ja nyökkäsin.
"Kokeile sitä minuun", Pikkuhäntä käski.
Pudottauduin kyyryyn ja seurasin silmä kovana, mitä mestarini teki. Tämäkin oli kyyryssä ja valmiina väistämään loikkani.
"Miten ajattelit toimia?" tämä kysyi. Purin huultani. Olisin paljon nopeampi, kuin mestarini, joten minulla olisi mahdollisuus rynnätä tämän ohi.
Päätin kokeilla ja käänsin katseeni kollin oikeaan lapaan. Suunnitelmani oli juosta vasemmalta puolelta.
Lähdin juoksemaan oikealta puolelta ja tavoittelin otetta Pikkuhännän vasemmasta lavasta. Voisin horjuttaa häntä, jolloin selkään olisi helpompi päästä.
Ohi rynnätessäni kohtasin silti jykevän käpälän iskun, joka lennätti minut muutaman hännänmitan päähän. Selvitin päätäni ravistelemalla. Pikkuhäntä asteli rauhallisesti luokseni.
"Haluan kokeilla uudestaan", sanoin päätäni selvittäen, ennen kuin mestarini ehti sanoa mitään. Olin keksinyt uuden taktiikan. Tällä kertaa voisin koettaa hypätä kollin pään yli ja tarrata käpälilläni kollin selästä.
"Hyvä", Pikkuhäntä sanoi ja kyyristyi.
Lähdin taas samalla tavalla liikkeelle. En katsonut kollin selkää, vaan kokonaan ohi. Otin muutaman juoksuaskeleen ja ponkaisin ilmaan. Hyppyni kantoi kokonaan kollin yli, joten päätin näykkäistä tämän jalkaa saadakseni tämän horjahtamaan.
Pikkuhäntä sävähti hampaideni osuessa jalkaan. Hetkellisen puolistuksen kadottua pääsin loikkaamaan tämän selkään. Sitten loikkasin pois, ruskeat silmät tyytyväisyydestä kiiluen.
"Hienoa", mestarini sanoi hyväksyvästi, "käytit juuri äsken tietämättäsi samaa liikettä, jota käytetään yleensä mäyrää vastaan. Selkäänhyppäämistä käytetään kuitenkin vain yleensä silloin kun vastustajasi ei ole huomannut sinua. Halusin vain äsken testata päättelykykyäsi."
Häntäni nousi pystyyn kehuista. Halusin silti oppia lisää. Kahdella liikkeellä ei pärjännyt taistelussa. Mutta olihan minulla kuitenkin Voima... Kunnollisella harjoittelulla minusta tulisi voittamaton!
"Seuraavaksi opetan sinulle..."

Harjoituksien jälkeen kynsiäni syyhytti päästä viiltämään jotakin. Olin oppinut selkäänhypyn, väistöliikkeen ja erillaisia lyöntejä ja viiltoja. Tunsin olevani taas kärjessä. Vielä minä Kuutassulle näyttäisin ja olisin soturi ennen häntä. Vikatassusta minun ei tarvinnut olla huolissani. Sen milenvikaisen kirppukasan ei edes kuuluisi olla oppilas! Entä jos jossain taistelussa tämän mielessä naksahtaa ja äkkiä hän onkin vastustaja?!
Sivuutin ajatukset mielestäni ja päätin kokeilla Voimaani. Olin harjoitellut pentuna muutaman kerran Hiutaletassun kanssa ja muutaman kerran yksin, mutta halusin pystyä parempaan!
Päätin samantien keskittää katseeni läheiseen kiveen. Muodostin sen ympärille näkymättömän kuoren. Olin havainnut sen olevan paras tapa.
Kivi nousi varmasti ylöspäin.
"Lummetassu?"
Käännähdin säikähtäneenä ääntä kohti. En ollut haistanut tulijaa. Kivi tipahti maahan ja kuului räsähdys, kun se osui kallioon.
Kivien takaa asteli esiin Omenankukka. Nielaisin. Nyt emo tiesi salaisuuden. Tiesin hänen nähneen.
"Minä näin sinut", emo sanoi terävästi, "kivillä leikkiminen näin näkyvällä paikalla... kuka tahansa voisi nähdä."
Tämä sai harjoitteluni kuulostamaan pelkältä leikkimiseltä pentujen tapaan. Se sai minut ihmettelemään. Tiesikö hän? Oliko Hiutaletassu kertonut vai jäänyt kiinni?
"Minä kyllä kynsin siltä korvat päästä!" sähähdin, "miten se hiirenaivoinen..."
Omenankukka nosti häntänsä ilmaan kieltääkseen minua jatkamasta.
"Kukaan ei kertonut", tämä sanoi, "minä tiesin."
Sanat juuttuivat kurkkuuni. "Miten...?" sain kysyttyä.
"Minullakin on se."
"Onko...?"
"On."
"Tietääkö Hiutaletassu?"
"Ei."
Sanat tulivat niin järkähtämättömästi, että epäilin kuulemaani. Emo oli siis koko ajan tiennyt.
"Onko Piikkikynnellä?" kysyin, "tai Karhutassulla?"
"Ei tietääkseni."
"Milloin aioit kertoa meille?"
"Tänään."
"Onko muitakin kissoja jotka... omaavat Voimia?"
"On, mutta heillä on erillaiset."
Nyökkäsin, koska en keksinyt muutakaan.
"Muista, tästä ei saa kertoa muillle", Omenankukka varoitti tiukalla äänellä. Nyökkäsin toistamiseen. En tietenkään kertoisi. Mutta Hiutaletassulle täytyi kertoa.

Tekijänoikeudet:

CC0Rootworx ja Nemesis

Viekkukoodi

©2017 Wild cats - suntuubi.com